maanantai 22. toukokuuta 2017

Ensimmäinen lähes valmis ulkoseinä

Meillä on takana melko tehokas viikonloppu, kun naulapyssy tulikin yllättävän nopeasti takaisin huollosta. Isäntä pääsi isänsä kanssa työstämään harrastetilan päädyn vuorausta eteenpäin, saaden sen tehtyä ylös asti.



Jotta telineet saataisiin purettua harrastetilan päädystä, piti pääty tehdä kokonaan valmiiksi myös maalausten ja räystäiden osalta. Räystäsmallin valinta tehtiin jo talopakettia tilatessa. Räystästermit vaan tuntuvat olevan rakennusalalla nykyään hiukan sekaisin. Perinteisesti on puhuttu jaottelusta avoräystäisiin ja umpiräystäisiin:
Alkuperäinen kuva pohri.fi, lainattu täältä

Avoräystäs (kuva: Kastelli)
Tuossa jaottelussa avoräystäällä on tarkoitettu mallia, jossa räystäslipan ja talon seinän väliin jäävää tilaa ei ole suljettu, jolloin katteen aluslaudat ovat näkyvissä (kuva oikealla).

Umpiräystäällä on tarkoitettu mallia, jossa näkymä räystäslipan alle on estetty laudoituksella. Perinteisesti tämä laudoitus on kulkenut vaakasuorassa linjassa räystäslipalta seinään saakka, muodostaen kotelon. Käsitteet menevät nykyään kuitenkin sekaisin, kun on alettu tekemään umpeen laudoitettuja räystäitä, jotka ovat alapinnaltaan vesikaton suuntaisia, eli periaatteeltaan avoräystään mallisia. Kutsutaanko näitä siis umpiräystäiksi vai avoräystäiksi?

Olen lukenut monista blogeista, että kunnan suunnitteluohje kieltää umpiräystäät. Oman alueemme suunnitteluohjeessa luki myös hyvin selkeästi, että kaikkien rakennusten katoissa on oltava avoräystäät. Tarkistimme asian kunnasta taloa suunnitellessamme, ja tämä suunnitteluohje ei tarkoittanut sitä, etteikö räystästä saisi laudoittaa umpeen, vaan ainoastaan sitä että perinteisen mallista kotelointia ei saa tehdä.


Ylöjärven kunnan määritelmän mukaan meille siis olisi tulossa avoräystäät. Silti rakennusblogeissa puhutaan umpiräystäistä, kun tehdään alla olevan kuvan kaltaisia räystäitä. Kuva on talomme rakennekuvista (Kastelli). Umpiräystäiden perinteinen haitta on se, että räystäslipan alle ei ole näköyhteyttä ja siksi myös sen kunnon tarkkailu on haastavampaa. Räystään voidaan ajatella olevan myös huonompi vaihtoehto katon tuuletuksen kannalta, ja laudoituksen rakentaminen on jonkin verran työläämpää ja kalliimpaa (tosin avoräystäiden maalaaminen on paljon hankalampaa). Hyvinä puolina on se, että linnut eivät pääse tekemään pesäänsä räystäslipan alle ja omasta mielestämme ulkonäkö on myös siisti ja huoliteltu. Itse en tosin olisi ollenkaan vastustanut avoräystäitä, mutta isäntä piti tästä vaihtoehdosta enemmän. Summa summarum, meille on tulossa avoräystään malliset umpiräystäät (?)

Kuva: Kastelli


Otsalaudat eli katon reunoilla olevat tummanharmaat laudat oli meille asennettu jo alkuvaiheessa asentajien toimesta. Niissä oli siksi vain pohjamaalikerros, ja nyt niihin piti maalata kaksi pintamaalikerrosta. Koko katon ulkonäkö parani heti huomattavasti, kun otsalautojen väri syveni. Samalla maalailin räystäslipan alla olevien puiden pinnat tummanharmaaksi, jotta niiden päälle asennettavien lautojen välistä ei pilkottaisi vaaleaa puuta. Samalla kun itse maalailin, isäntä siirtyi talon pohjoissivulle jatkamaan ulkoverhousta.




Maalikerrosten kuivumista odotellessa oli sopiva aika aloittaa vaaleanharmaan seinän maalaaminen, vaikka hiukan hirvittikin että sotkee viimeisen pintamaalikerroksen tummanharmailla pilkuilla maalatessaan otsalautoja myöhemmin toiseen kertaan. Olimme yllättyneitä, kuinka hyvin naulankannat menivät piiloon maalikerroksen alle. Maalaussäätä riitti vain aamupäivälle, sillä iltapäivällä aurinko alkoi porottamaan suoraan seinään. Suorassa auringonpaisteessa maalaaminen voi saada maalin kuplimaan ja jäämään laikukkaaksi. Noin puolet seinästä tuli maalattua, ja sitä jatketaan siis myöhemmin.



Ulkomaalauksista siirryin sisätiloihin maalaamaan lisää räystäänaluslautoja. Lautoja vaan riittää ja riittää, joten talossa pyörii aina maalauspaja. Käsi on jo kertaalleen turvonnut peukalon ja etusormen juuresta ahkeran maalaamisen seurauksena. Tässä on valmiita räystäänaluslautoja kuivumassa ja odottamassa ulos siirtämistä. Päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että räystäänaluslaudat maalataan sisätiloissa ensin kahteen kertaan ja vain paikkamaalataan naulankannat lautojen ollessa paikoillaan. Tämä vähentää merkittävästi sitä kurjaa ylöspäin maalaamista ja tummien läiskien lentämistä valmiiksi maalattuun vaaleampaan julkisivuun.


Sunnuntaina sitten isäntä sai isänsä kanssa harrastetilan päädyn räystään askarreltua. Työ oli tarkkaa, jotta kaikkien lautojen väliin jäi riittävät tuuletusraot. Ritsilanka auttaa aina kun pitää työstää pitkiä suoria linjoja. Luukku yläpohjaan tuli myös tehtyä ja asennettua saranoilleen. Olisin tietysti näin jälkiviisaana toivonut, että luukku tulisi suoraan päädyn keskelle, mutta sen sijoittelun ratkaisi enemmän sen käyttötarkoitus ja kulun helppous. Onneksi isäntä teki tarkkaa työtä, eikä luukkua varmasti enää edes huomaa kunhan se on maalattu. Ensi viikolla minun pitää siis töpötellä naulankannat räystäänaluslaudoista tummaksi, maalata seinän alaosa sekä luukku, ja sitten on pääty valmis! Ihanaa nähdä välillä valmista pintaa, vaikka kokonaisuudessa tämä onkin vasta pieni osa :)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...