Kattojen panelointia, hormia, listoituksia ja muuta edistystä

Taas tiedossa kuvapläjäys raksalta. Olenkin aikaisemmissa postauksissa viitannut siihen, että työt ovat talolla edistyneet lähiaikoina hyvin. Isäntä on ollut kesälomalla ja vähän omillakin vapailla nyt yli neljä viikkoa, ja viettänyt muistaakseni kolmea päivää lukuunottamatta lomansa raksaillen aamusta iltaan. Toukokuun alussa viimeistelin vielä itse talon pintamaalauksia, ja isäntä pääsi makuuhuoneissa aloittamaan kattojen panelointia. Paneloinnin ohessa on asennettu savuhormia, viimeisiä vaatekaappeja, aloitettu vedeneristys- ja laatoitustyöt, listoitettu kattoja ja ikkunoita sekä tilattu portaat ja viimeisetkin talon kalusteet.

Olemme tienneet alusta asti, että emme halua maalattuja tai roiskerapattuja kipsilevykattoja taloomme, mutta kipsilevyt piti talomme jäykistävänä rakenteena asentaa siitä huolimatta. Jos nyt saisimme kilpailuttaa talopaketin uudelleen, saattaisimme kysellä tarkemmin vaihtoehtoisista jäykistystavoista, jotta turhaa kipsilevyvälivaihetta ei olisi tarvinnut. Onneksi kuitenkin kattopaneelit voitiin kiinnittää suoraan kipsilevyn läpi kattokoolauksiin, ja välineetkin olivat kunnossa kun saimme asentajaystävältämme lainaan Sencon hakasnaulaimen. Tarvittiin vain tarpeeksi pitkiä (38mm) hakasia, joita yhtenä perjantai-iltana etsiessäni löysin vasta viidennestä rautakaupasta.

Kuva: Kastelli

Kattopaneelien piti asettua ympäristöönsä useita päiviä ennen asennusta. Avustimme asettumista viiltämällä paketteja sivusta auki. Tyypillisesti paneelit asennetaan valon suuntaisesti, eli käytännössä kohtisuoraan ikkunaan tai muuhun valonlähteeseen nähden. Mikäli paneelit asennettaisiin toisinpäin, voisi saumoihin syntyvien pienten varjostumien vuoksi kattoon tulla porrasmainen vaikutelma. Kattojen panelointi piti aloittaa tilan mittaamisella ja panelointisuunnitelmalla, jotta mahdollisimman pienellä hukkamäärällä saatiin järkevät saumajaot paneeleille, eikä kumpaankaan huoneen reunaan jäänyt liian pientä paneelisoiroa, jota on vaikea kiinnittää. Emme pitäytyneet turhan tarkassa porrastuksessa tai missään kuviointitavassa, mutta varmistimme että päätyponttien saumat tulivat samaan kohtaan säännöllisesti joka toisella rivillä.

Paanelien aloitus/päätöskohtia merkittiin ritsilangalla kattoon helpottamaan asennusta. Paneelit sahattiin mittaansa ja kiinnitettiin kattokoolaukseen hakasnaulaimella paneelin naaraspontin alahuulloksesta, niin ettei hakanen kuitenkaan painunut pontin sisään. Paneelin kiinnitys jää piiloon aina seuraavan paneelin asentamisen myötä. Valkoisten kattopaneelien käsittelyssä isännällä oli käytössään valkoiset puuvillahanskat, jotta kattoon ei heti jäisi vaikeasti puhdistettavia jälkiä. Hanskoja on hyvä hankkia iso paketillinen, sillä niitä on jo käynyt kattopanelointityön aikana useita pareja pesussakin.

Ritsailua katossa

Kiinnitys naaraspontista. Huomaa puuvillahanskat :)

LED-valojen, sähkörasioiden ja ilmanvaihtoventtiilien reiät tehtiin paneeleihin aina sitä mukaa kun ne tulivat vastaan. Tätä varten on tarvittu todella montaa kokoa reikäsahoja. Myös pölyhuiskalle on käyttöä, sillä reikäsahan tekemät pienet purut on ollut helppo pyöräyttää reiästä pois vanhalla kunnon sateenkaarihuiskalla. Ilmanvaihtokanavat piti myös lyhentää oikeaan korkoonsa, ja se kävi kätevimmin vuokralle haetuilla tötsäsaksilla. Isäntä yritti myös tavallisilla peltisaksilla, mutta se oli sen verran hidasta ja työlästä, ettei tötsäsaksien 20€ vuorokausivuokra tuntunut enää yhtään pahalta.

Vähän aikaa tuherrettu peltisaksilla

Pölyhuiska ja tötsäsakset, näitä tarvitaan

Tuloilmaventtiiliä kokeiltu paikoilleen. Iv-kanavat on kuitenkin hyvä pitää suojattuna loppusiivouksiin asti,
jottei rakennuspölyä pääsisi ilmanvaihtojärjestelmään.

Yläkerrassa on toukokuun aikana saatu paneloitua kaikki katot, ja alakerrassakin ruokailutila ja keittiö ovat valmiit. Enää puuttuvat siis eteinen, työhuone, kodinhoitohuone sekä wc. Kosteisiin tiloihin tulee luonnollisesti erilaiset paneelit, joita ei vielä ole päätetty. Yläkerrassa aloitettiin heti paneloinnin valmistuttua myös kattolistoituksia niissä paikoissa, joihin myöhemmin ei enää päästä käsiksi, kuten olohuoneen korkea tila ja vaatehuone, johon on jo asennettukin vaatekaapit. Kattolistan väri näyttäisi kyllä sopivan täydellisesti kattopaneeliin, joten oli loistava päätös ostaa samalta valmistajalta yhteensopivia tuotteita (Maler Smart). Juuri tänään isäntä on tehnyt loputkin kattolistoitukset yläkerrassa, eli meillä on laminaatteja, jalkalistoja sekä väliovia vaille valmis yläkerta! Kylpyhuone yläkerrassa on tosin näillä näkymin jäämässä kokonaan muuton jälkeiselle ajalle..

Meidän vaatehuone, jossa nykyään on vaatekaapitkin (kts. tämä postaus)

Lastenhuone ennen listoituksia

Listoitusten jälkeen

Yläkerran pienempi vaatehuone ennen listoituksia

Toinen lasten makuuhuoneista, valmista kattoa listoituksineen

Itse olen talolla päässyt näpertelyhommiin, sillä tasoitus- ja maalaustöiden jälkeen sähkörasiat ovat olleet maastoutuneina seinään. Kaikissa sähkörasioissa on ollut punainen suojakansi, joka piti paikallistaa ja kaivaa irti, jotta sähköasentaja pääsisi hommiin. Puukko siis kauniiseen käteen ja kaivertamaan. Ihan mukavaa hommaa tämä oli, vaikka tarkkana pitikin olla, koska sähköjen pintarasiat ovat niin tarkasti mitoitettuja sähkörasioiden päälle. Jos siis puukko livahtaa liian kauas rasiasta, jää tehty vaurio seinässä näkyviin rasian takaa.

Aikamoinen katkaisijahirvitys meidän olohuoneen kupeessa

Olohuoneen paneloinnin edeltä piti myös savuhormi saada vihdoin asennettua. Meille tuli Härmä Airin teräshormi elementteinä, ja se toimitettiin vahingossa jo yli vuosi sitten, vaikka emme olleet pyytäneet toimitusta. Lähetys oli koko pakettiauton perällisen kokoinen, eli onneksi saimme sen säilytettyä isännän työpaikalla eikä raksalla koko tätä aikaa. Isäntä asensi hormin itse appiukon kanssa. Hormin mukana tuli asennusohjeet, jotka eivät isännän mielestä olleet aivan selkeimmästä päästä, mutta niiden kanssa kuitenkin selvittiin. Mitään rakettitiedettä ei tämäkään tehtävä ollut. Pähkinänkuoreen tiivistäen hormin osat nostettiin oikeassa järjestyksessä toistensa päälle, kiristettiin ja sisäpiippuun laitettiin jokaisessa välissä tulenkestävää tiivistemassaa. Meillä liian aikaisen hormitoimituksen vuoksi tuo tiivistemassa oli jo ehtinyt vanhentua, ja jouduimme käymään ostamassa uutta.

Yläpohjassa hormiin tuli läpivientikappale, joka erottaa hormin ja puhallusvillan toisistaan. Läpivientikappaleessa on keraaminen lisäeriste ja ilmarakoa, ja muun muassa puhallusvillan asennuksen yhteydessä ilmarako tulee suojata, jottei sinne pääse villaa. Läpivientikappaleen päälle tuli kumitiiviste, joka teipattiin kiinni höyrynsulkumuoviin. Hormilähetyksestä oli jäänyt puuttumaan tukipalat, jotka on ohjeistettu asentamaan läpivientikappaleen ja hormin väliin pitämään ilmaraon auki. Pyysin puuttuvia paloja asiakaspalvelusta, ja pariinkin kertaan jouduin vakuuttelemaan ettei paloja oikeasti ollut mukana. Minulle vihjattiin myös, että kyllä se säilyttää muotonsa ilman tukipalojakin, ja piti oikeasti vielä pyytää, että josko sittenkin saisimme olla huolellisia ja laittaa palat kuitenkin.. Saimme palat tämän jälkeen kirjeessä nopeasti, joten asia järjestyi. Hormi kannakoitiin vielä yläpohjassa kattoristikoihin.

Tästä kuvasta puuttuvat vielä läpivientikappaleen ja hormin väliltä tukipalat,
jotka puuttuivat lähetyksestä.

Kuva: Härmä Air

Hormi kannakoitu

Kattoläpiviennin tekemisessäkin vierähti ainakin puolikas päivä, ja se käsitti lähinnä kattotiilien sekä erilaisten peltipalojen sovittelua tiiviisti. Ensin piti kuitenkin tehdä katolle aukko ja puhkaista aluskate. Myös siihen tuli kuminen läpivientitiiviste, mutta se voitiin kiinnittää hormiin suoraan, sillä tuulettuvalta osalta eristetyn hormin pintalämpötila ei ylitä 80°C, ja aluskatetiivisteen lämmönkesto on 120°C (harmaair.com). Ymmärrettävästä syystä isäntä ei ottanut paljonkaan kuvia katolla hormia asentaessaan, ja olenkin tästä ihan kiitollinen. Oli vähän kauhistuttavaa kuunnella kertomusta pelkästään siitä, kuinka hän kantoi palotikkaita kiiveten selässään 1,2-metristä hormielementtiä yhdeksän metrin korkeuteen katolle.. Pienenä järkytyksenä tuli se, miltä talo näyttää nyt piipun asennuksen jälkeen tien puolelta. Siis muistaako joku antennipipot 90-luvulta? Meidän talo on nyt sellainen. Onneksi takapihalta näkymä ei ole niin karu :D

Antennipipo: Kodinkuvalehti.fi

Kattopanelointi pääsi nyt olohuoneessa etenemään, ja lopuksi hormin ympärille saatiin asennettua peitelevy viimeistelemään läpivienti. Hormi on kaikessa korkeudessaan näyttävä ja hallitseva elementti olohuoneessa. Toisaalta se katkaisee ikävästi avoimen tilan avaruuden, mutta halusimme takan siitä huolimatta keskeiselle paikalle talossa ja katolla. Olohuone saatiin paneloitua loppuun sekä listoitettuakin. Sen jälkeen myös nuo ledit on asennettu paikoilleen.

Korkeassa tilassa paljon ledejä, rasioita, iv-venttiilejä sekä kattokonvektori

Olohuoneen ja yläkerran aulan katto paneloitu ja listoitettu. Viimeisiä kertoja telineellä seisten

Vielä ennen kuin viimeisetkin rakennustelineet päästiin purkamaan, piti olohuoneen ylemmät ikkunat listoittaa sekä asentaa olohuoneen kattoon lamput. Olimme jo päättäneet, että olohuoneeseen tulee kolme IKEAn PS 2014-valaisinta siinä isommassa 52cm koossa. Lamput kasailtiin, ja niihin piti myös hiukan pidentää sähköjohtoja, sillä lampussa oli normaalisti vain 1,5m johto. Isäntä sitten telineillä keikkuen demonstroi korkeuseroja, ja rouvan pyynnöstä nosti tai laski lamppuja, jotta löydettiin optimaalinen asetelma. Lamppuihin laitettiin 3000K ledit, jotka olivat hiukan kellertävät, kun IKEA:sta en löytänyt muunlaisia. Hiukan silmääni häiritsi tuo värilämpötilaero kattoledeihin, mutta lamppuja ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää samaan aikaan, joten annettiin niiden olla. Sitten purettiin telineet ja siivottiin! Aivan käsittämätön fiilis, miten hienosti tila avautui ja tuntui valmiimmalta taas.

Vasemmalla keittiö, oikealla ruokailutila

Keittiö

Ruokailutilan kohdalta eteisaulaan päin

Ruokailutilasta olohuoneeseen päin

Edellisistä kuvista näkyykin, että ikkunoita on jo listoitettu. Itse asiassa talon kaikki ikkunat kosteita tiloja ja eteisen ikkunaa lukuunottamatta on listoitettu. Isännän tehdessä omia hommiaan sain appiukon sahaajaksi, kun mittailin ja asensin peitelistoja ikkunaan. Sitä ennen sain listoittamiseen isännältä pienen oppitunnin (ja itse jouduin myös valmistelemaan isäntää siihen, että jälki ei varmasti ole sellaista kuin hänen tekemänään olisi).

Olimme päättäneet asentaa ikkunalistat ryssänjiiriin, eli 90 asteen kulmaan. Ihan hiljattainkin Facebookin rakentajaryhmässä oli keskustelua erilaisista listojen asennustavoista. Siellä monet tuntuivat olevan sitä mieltä, että perinteisempään jiiriin 45 asteen kulmaan tehdyt listoitukset ovat viimeistellymmät. Meillä oli useita syitä, miksi koimme 90 asteen kulman paremmaksi. Jiiriin tehdyt listoitukset vaativat äärimmäistä tarkkuutta, jotta niistä tulee siistit. Ajan myötä puuta sisältävät listat voivat myös elää ja jiiri irvistää. Suoraan kulmaan asennetut listat pääsevät elämään vapaammin, ja onhan niiden asentaminen nyt huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Toisekseen 45 asteen kulma ei ole mielestäni perusteltu, jos ikkunassa ja sen karmissa on käytetty suoraa kulmaa, kuten meidän ikkunoissamme. Silloin yhtenäinen linja on jopa johdonmukaisempi. Joka tapauksessa asia on itselleni niin merkityksetön, että helpoimman kautta mennään.

Tässä nyt ensikertalaisen listoittajan taidonnäyte, onneksi tehty vain itselle. Ikkunassa itsessäänkin suora kulma,
joten jiiriin tehty listoitus ei noudattaisi tätä linjaa.

Isäntä teki asennusta varten 2kpl apuvälineitä, joilla sai listan ja ikkunan välin juuri oikean kokoiseksi. Niitä käyttämällä ei tarvinnut kuin mitata ja merkitä yhteen nurkkaukseen lyijykynällä aloitusmerkki, ja listat asettuivat omille paikoilleen kuin itsestään. Listat kiinnitettiin viimeistelynaulaimella. Kesti melkein sen kymmenen ikkunaa, että opin painamaan naulainta juuri oikean verran, jottei naula jäänyt puolitiehen muttei myöskään tehnyt listaan kauheaa kraateria. Mutta niinhän sitä sanotaan, että rakentamisessa alkaa aina oppimaan yhden työvaiheen siinä vaiheessa kun se on valmis.

90 asteen jiirissä on se huono puoli, että korkeassa tilassa listojen alapäät tulevat näkyviin. Listat näyttävät silloin myös olevan aivan eri korkeudessa, vaikka ne olisivat alareunastaan tasalla. Maalasimme siis listojen alareunat jälkikäteen näistä korkean tilan ikkunoista.

Listojen päät paistavat alhaalta katsoen

Listojen ympäristö suojattu teipillä

Ja listanpäät maalattu

Samalla kun heiluin valkoisen maalin kanssa, kävin läpi myös ikkunalistojen naulanreiät. Tähän tarkoitukseen minulla ei ollut valmiina sopivan pientä pensseliä, ja yritin ensin liian suurella pensselillä, pyyhkien ylimääräisiä maaleja pois. Onneksi tajusin pian kuitenkin trimmata pensseliä saksilla pienemmäksi, ja homma alkoi sujumaan paremmin.

Tästä näkyy eroa maalatun ja ei-maalatun naulanreiän välillä

Kuten alussa kerroinkin, niin portaat on tosiaan saatu nyt tilattua. Niiden ilmoitettiin saapuvan viikolla 24-25, mikä viittasi 3-4 viikon toimitusaikaan sopimuksessa mainitun 5 sijasta. Tämä oli erittäin positiivinen yllätys, sillä portaiden tilaaminen oli meillä päässyt venymään vähän turhankin pitkälle. Laatoitustyöt on aloitettu ja sitä myöten myös saatu tilattua vessan kalusteet. Laatoituksista lisää myöhemmässä postauksessa. Keittiökoneet on sovittu toimitettavaksi juhannusviikolla, ja keittiö olisi näillä näkymin valmis ensi viikolla! Haemme itse keittiön osina talolle. Haaveilen pääseväni vielä kasaamaan keittiötä, kunhan pysyn kasassa siihen asti. Laskettu aika häämöttää reilun viikon päässä ja olo alkaa olla jo aika tukala, kun yli neljäkiloista vauvaa taidetaan odottaa maailmaan ja helteitä on riittänyt :)

LED-valojemme tarina ja valaistussuunnitelma

Valaistuksen suunnittelemisesta seuraa tällä kertaa pitkähkö tarina, sillä se oli meidän talossamme jälleen yksi asia, jossa on alusta asti menty vähän vajaalla tiedolla ja osaamisella eteenpäin. Jotakin on taas opittu kantapään kautta.

Projektin alussa emme kokeneet tarpeelliseksi teettää erillistä valaistussuunnitelmaa, vaan ajattelimme että eikös se ole vähän hifistelyä, osaahan sähkösuunnittelija nyt lätkäistä suunnitelmaan oikeanlaisen määrän ledejä. Sähkösuunnitelma sitten tehtiin, ja siihen oli merkitty paikat ledeille. Nyt sitten viimeisten viikkojen aikana tuli "yllättäen" eteen, että pitäisi tietää minkä kokoisia reikiä kattopanelointiin tehdään, mutta ledit oli edelleen hankkimatta. Niin tosiaan, ledithän ovat usein eri kokoisia tehosta riippuen, eikä riitä että pelkkä ledin paikka on tiedossa..

Olin helmikuussa pyytänyt led-toimittajilta tarjouksia talomme ledeihin sähkösuunnitelman perusteella. Tämä osoittautuikin haastavammaksi kuin luulin, nimittäin sähkösuunnitelmassamme ei ollut tietenkään selvitetty, minkä tehoisia ledejä mihinkin paikkaan haluttaisiin. Himmennettävyydetkin näkyivät vain pienenpieninä merkintöinä sähkösuunnitelman katkaisijoissa, enkä ainakaan itse saanut siitä selvää, mitä ledejä haluttiin milloinkin himmentää. En edes itse muistanut, mitä olimme syksyllä 2016 asiasta ajatelleet. Aika moni led-toimittaja tarjoaa maksullista valaistussuunnittelua, jonka hinta hyvitetään tilauksessa. Me olimme toivoneet välttävämme tämän virallisen osuuden, mutta ilman sitä en juurikaan saanut tarjouksia talomme ledeihin. Pelastajanamme toimi kuitenkin led-valot.fi, joka tarjosi ilmaista valaistussuunnittelua ilman sitoumuksia. Laitoin heille talomme sähkösuunnitelman ja lisätietoja heidän pyyntöjensä mukaisesti. Sain jo silloin helmikuussa sähkösuunnitelmamme mukaisen tarjouksen, jossa oli myös suunniteltu ledien voimakkuudet eri tiloihin. Hinta oli yli budjettimme, joten asia jäi hautomaan mieleen.

Hintoja kauhisteltuaan isäntä oli lähtenyt tutkimaan internetin tarjontaa, ja löysikin suoraan Kiinasta vastaavanlaisia ledejä kuin saamassamme tarjouksessa, ja hintaakin oli vain noin viidesosa tarjotusta. Tilasimme kokeeksi muutamia sellaisia ledejä ja testasimme niitä paikan päällä. Jotenkin näytti, että ledit olisivat olleet täysin samaa tavaraa kuin Suomessa myytävät, mutta teho vaikutti paljon pienemmältä kuin ledissä ilmoitettu, ja valokeila oli yllättävän pieni. Ikkunattomassa vaatehuoneessa yksi "9W led" valaisi suurinpiirtein yhtä paljon kuin lämpökynttilä! Tarkistutimme ledit myös sähköurakoitsijallamme, joka totesi, että niiden johdotukset eivät täytä Tukesin vaatimuksia, CE-merkintä myyjän mukaan kuitenkin oli. Sähköurakoitsija myös demonstroi Suomessa myytävän ledin ja tuon Kiinan ledin eroja sytyttämällä ne vierekkäin meille malliksi. Vain toista pystyi katsomaan suoraan kohti, ja arvaatte varmaankin kumpi se oli. Karvasta oli todeta, että kyllä hintaerolle oikeasti löytyikin selityksiä, eikä aivan niin selkeää salaliittoa olekaan. Kiinastahan suomalaisten led-toimittajienkin ledit joka tapauksessa tulevat, mutta laatuerot selittynevät sillä, että suomalaiset yritykset eivät osta niitä kaikista halvimpia tuotteita, he vaativat toimittajiltaan laatua, ja joutuvat ennen pitkää myös hyväksyttämään tuotteet myytäväksi Suomen markkinoilla. Niin sanottuja halpoja kopioita on netissä sitten saatavilla pilvin pimein meille hyväuskoisille raksaajille.

Tartuimme siis siihen ainoaan yritykseen, joka oli tarjonnut tuon ilmaisen suunnitelman ja vastasi aina nopeasti yhteydenottoihin. Lähdimme käymään läpi tarjousta ja teimme siihen joitakin muutoksia. Hinnastakin vielä käytiin keskustelua, kun piipahdimme paikan päällä Kangasalla heidän toimitiloissaan tapaamassa myyjää ja hypistelemässä tuotteita. Olimme lopulta tyytyväisiä tarjoukseen, vaikka tietenkin harmitti, ettei kaikkia talon ledejä saanutkaan netistä 500 eurolla.

Yleensä olen valmis käyttämään aikaa ja vaivaa kilpailuttamiseen, mutta tällä kertaa olisi yksinkertaisesti tuntunut väärältä ottaa tuo ilmainen suunnitelma ja kilpailuttaa sen perusteella, kun muut toimittajat eivät olleet ilman veloitusta valmiit suunnittelemaan talomme valaistusta alunperinkään. Arvostan tällaista palvelua ja haluan toisaalta myös palkita yrityksen siitä, että ottavat riskejä ja käyttävät aikaa asiakkaiden hankinnan eteen. Siksi valintamme oli nyt yksinkertainen. Alla talomme valaistussuunnitelmaa kuvina. Värilämpötila kaikissa puhtaan valkoinen, 4000K.

Alakerran valaistussuunnitelma

Alakertaan tulee siis viidenlaisia ledejä ja lisäksi tavallisia valaisimia sekä led-nauhaa. Pääosin tiloissa on 9W himmennettävät ledit, mutta kaikissa himmennysominaisuutta ei ehkä saada tai oteta tässä kohtaa käyttöön. Meidän ei ollut tarkoitus ottaa himmennystä kaikkialle, mutta kävi niin että led-toimittajan varastolta oli lopussa ei-himmennettävät 9W ledit, ja saimme tilalle kaikki 9W himmennettävinä. Nyt on siis mietinnässä sähköurakoitsijan kanssa, missä himmennettävyyttä voidaan hyödyntää. Harrastetilaan isäntä halusi runsaasti valotehoa, sillä siellä on tarkoitus tehdä pikkutarkkaa työtä. Itse vähän pelkään, että tilassa ei pysty olemaan ilman aurinkolaseja, kun sinne tulee nyt 6*12W ledit :D Olohuoneessa on samaten 12W ledit, mutta himmennettävinä. Olohuone on meillä noin 5,6 metriä korkeaa tilaa, minkä vuoksi tehoa ledeihin tarvittiin muita tiloja enemmän. Olohuoneessa on myös paikkoja tavallisille valaisimille, ja siihen laitetaan samanlaisia valaisimia kolmin kappalein eri korkeuksiin. Valaisinpistorasiat tulevat myös työhuoneeseen, vessaan sekä ruokapöydän päälle.

Pesuhuoneen ledit tulevat kromisina kohdistettavina 6,5W spotteina, joita voi vielä himmentääkin tunnelmavalaistuksen luomiseksi. Tavallisia 6W ledejä tulee ruokailutilaan, jossa niiden on tarkoitus toimia lähinnä "valoverhon" ominaisuudessa ikkunoiden edessä. Led-nauhaa laitetaan keittiön ja kodinhoitohuoneen kalusteisiin, sekä yläkaappien alle että ylle, ja wc:ssä peilin taakse tuomaan epäsuoraa valoa. Led-nauhoihin on tarkoitus saada himmennysominaisuus käyttöön ainakin keittiössä. Portaikossa on myös varaus led-nauhalle vaikkapa käsijohteen taakse, mutta se jäänee tässä kohtaa asentamatta.

Yläkerran valaistussuunnitelma

Yläkerrassa kaikki ledit ovat 9W ja himmennettäviä. Himmennys otetaan käyttöön ainakin kylpyhuoneessa sekä aulatilassa, jonka ledit paistavat avoimen tilan kautta myös alakertaan, ja valaistusta voidaan haluta esimerkiksi iltaisin keventää sammuttamatta kokonaan. Porrasaukkoon tulee kaksi kiinteää valaisinta seinään. Led-nauhaa tulee kylpyhuoneen peilin taakse sekä vanhempien makuuhuoneeseen kiertämään kattoupotuksen reunoja. Makuuhuoneessa on tarkoitus kattoupotuksen keskelle vielä laittaa tavallinen kattokruunuvalaisin. Jonkinlaista lisävaloa voi olla tarpeen suunnitella meidän makuuhuoneemme yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen. Sinne on tuotukin sähköt kaapistojen yläpuolelle, jos haluamme esimerkiksi asentaa kaappien yläreunaan valolistat myöhemmin.

Tilasimme tässä kohtaa kaikki talomme alasvalot hintaan 2233€ (58kpl yllä olevan suunnitelman mukaan) ja jätimme led-nauhojen miettimisen tuonnemmaksi. Valaistuksen budjettiin piti kaivaa aika runsaasti euroja muilta riveiltä, mutta nyt siihen on ehkä varattu riittävästi muiden asioiden kustannuksella. Noudimme ledit itse toimittajan varastolta, vaikka hinnassa ei siten säästänytkään. Halusimme vain nopeasti nähdä ihan konkreettisesti minkä kokoiset asennusreiät mihinkin ledeihin tarvitaan. Reikäsahoja käytiin sen jälkeen ostamassa viittä eri kokoa, jotta kaikille ledeille saadaan helposti tehtyä juuri oikeanlaiset kolot paneeleihin. Sähköurakoitsija on jo asentanut ensimmäiset valoista, ja hyvältä näyttävät. Kirjoittelen myöhemmin kattojen paneloinnista, jota tässäkin kuvassa näkyy jo saadun talolla tehdyksi.

Olohuoneen korkea tila, 8*12W ledit, värilämpötila 4000K

Yhteistyössä: Ledvalot.fi

IKEAn PAX-vaatekaappien tuunausta ja integrointia

Meidän talomme kaikki vaatesäilytysjärjestelmät ostetaan IKEAsta. Kävimme jo helmikuussa ostamassa kaikki PAX-vaatekaappiemme rungot, kun niissä oli silloin käynnissä alennusviikot. Laskin, että säästimme alennuksilla noin 200 euroa, tosin rungot olivat sitten pari kuukautta raksalla jaloissa pyörimässä. Sisusteet ostettiin noin kuukausi sitten, kun runkoja alettiin pystyttämään. Alla kuvassa näkyy vain osa ostoksistamme. Isännälle ja appiukolle lämpimät kiitokset kaikkien osien roudaamisesta, itse kun olen jo pidempään vältellyt nostamista..

PAX-vaatekaappeja tulee meillä alakerrassa eteiseen ja yläkerrassa molempiin lasten makuuhuoneisiin sekä vanhempien makuuhuoneen yhteydessä olevaan vaatehuoneeseen. Toiseen yläkerran vaatehuoneeseen tulee Algot-järjestelmän hyllyköt, jotka hankitaan hyvin todennäköisesti vasta muuton jälkeen. Vaatekaappien suunnittelun osalta meillä oli ongelmia jokaisessa tilassa, nimittäin ilmanvaihtokanavien vuoksi jokaiseen vaatekaapeille varattuun tilaan oli tulossa kotelointeja (kuvassa tähdillä merkitty ongelmakohtia). Olimme myös jo talon suunnitteluvaiheessa yrittäneet tehdä vaatekaappien nurkkauksista oikean kokoisia vaatekaapeille, mutta vähän pieleen meni silti. Toisessa lasten makuuhuoneessa (B) olin laskenut, että tila on 275cm leveä, jotta voisimme laittaa siihen kaksi 100cm leveää runkoa ja yhden 75cm leveän. Jokin aivopieru oli kuitenkin käynyt, kun en tajunnut että eihän liukuovia saa kuin 150-200cm kokonaisuuksille, ja halusin ehdottomasti kaikkiin kaappeihin liukuovet. Toisessa lasten makkarissa (C) olimme pyrkineet siihen, että tila olisi 2m leveä liukuovikaapistolle, mutta aukosta tulikin lopulta noin 195cm leveä. Voi niitä ärräpäitä, joita tästä pääsi, mutta päädyimme ottamaan molempiin makkareihin niin suuret liukuovikaapit kuin niihin mahtui. Meidän vaatehuoneessa oli etukäteen tiedossa tuleva kotelointi sekä pyykkikuilun tuomat haasteet. Itselleni tuli yllätyksenä myöhemmin vielä se, että toiseenkin reunaan tuli jakotukki, jolle piti rakentaa isompi väliseinärunko, ja jonka huoltamiseen piti jättää tilaa.

Tein ennen ostoksille lähtöä suunnitelmat vaatekaapeista netissä IKEAn suunnitteluohjelmalla, ottaen huomioon ilmanvaihtokanavat ja tilan muut rajoitteet. Lisäsin kullekin huoneelle selvyyden vuoksi omat ostoslistat, ja tulostin ne mukaan. Ostoslistoista näki myös, että kaikkia tuotteita oli todennäköisesti saatavilla paikan päältä. Kaikkiin paitsi omaan makuuhuoneeseemme tuli peililiukuovet. Minua kun ei hirvitä pienokaisten sormenjälkien pyyhkiminen peiliovesta, ja rakastan sitä miten peili avartaa tilan kuin tilan :)

A. Alakerta, eteinen. Tässä piti huomioida, että oikeassa reunassa kulkee ilmanvaihtokanava ja takaseinän takana on jakotukki. Kaikille omat pipo- ja hanskalaatikot vasemmalla. Pari leveää laatikkoa aikuisten tärkeille tavaroille, ja hyllyjä laukuille ja ulkoilutarvikkeille. Ulos vedettäviä kenkähyllyjä ja kesää varten lapsille oma vaatetanko matalalla korkeudella. Talvella tanko voidaan ottaa pois, kun aikuisten takit ja lasten haalarit ovat pidempiä ja vaativat enemmän tilaa.

B. Toinen lasten makuuhuone. Vaatekaapit asetetaan vasempaan reunaan, niin eivät osu ilmanvaihtokanavaan. Lapsen kauluspaidoille ja muille siistimmille vaatteille tanko. Sekä leveitä että kapeita laatikoita, testaamalla selviää kumpaan sopii paremmin lelut tai vaatteet.

C. Toinen lasten makuuhuone. Vaatekaapit vasempaan reunaan, niin etteivät osu ilmanvaihtokanavaan. Samoin vaatetanko siistimmille vaatteille. 75cm leveät laatikot.

D. Meidän vaatehuone. Oikeaan reunaan jätetty tilaa jakotukille pääsyyn. Vasemmassa reunassa vähemmän syvä hylly, jotta kaapit tulevat samaan linjaan takana olevasta kotelosta huolimatta. Sekä äidille että isille oma 100cm laatikosto korutasoineen. Ylimpänä lasilevy. Laatikot ulottuvat keskimääräistä korkeammalle, kun olemme isännän kanssa melko pitkiä.

Ostoslistat mukaan ja suoraan varastolle ilman ylimääräistä kiertelyä.

Eteisessä (A) oikeanpuoleinen vaatekaappi piti loveta sekä kyljestään että jaloistaan takana kulkevan viemäriputken ja korotusvalujen vuoksi. Isäntä otti kuviosahan kauniiseen käteen, poisti ylimääräiset palat ja ruuvaili kaappia kasaan sieltä mistä pystyi. Olimme myös ostaneet yhden ylimääräisen kaapinrungon, josta leikattiin sopivat palat kulman koteloon. Niiden kiinnitystä vahvistettiin kulmaraudoilla. Taustalevystä poistettiin pala, jotta jakotukille pääsee tarvittaessa. Myöhemmin tähän voidaan askarrella jokin luukku, mutta nyt siihen tulee alkuun eteen vain kenkähyllyt, jotka on helppo poistaa mutta peittävät ruman näkymän.

Halusimme vaatekaappien asettuvan tilaan niin, että ne näyttävät mahdollisimman kiinteästi paikkaansa kuuluvilta. Se tarkoitti sitä, että kaapin yläpuolelle ei saisi jäädä tyhjää tilaa näkyviin. Meillä yläsokkelin rakentaminen oli osaltaan myös käytännön sanelema pakko, koska jokaisessa aukossa kulki lattiasta kattoon jokin putki, joka olisi pitänyt joka tapauksessa piilottaa. Olisi tietysti ollut helpompaa tilata vaatekaapit mittatilauksena ja ostaa liukuovet lattiasta kattoon ulottuvina. Tähän ei kuitenkaan ollut budjetissamme varaa. Koko talon vaatekaappeihin liukuovineen oli varattu 4000 euroa, ja kysymämme tarjouksen perusteella pelkästään yhden huoneen mittatilauskaapit kattoon asti ulottuvine liukuovineen olisivat maksaneet 1600-1700 euroa. Tee se itse -projekti tuli siis tästäkin.

Vaihtoehtoina oli yläsokkeli kalustelevystä tai kipsilevystä. Ensimmäinen olisi ollut se helpompi vaihtoehto, mutta sokkelista olisi tullut erivärinen kuin ympäröivän tilan seinistä, ja olisi siksi voinut näyttää tökeröltä. Päädyimme siis kipsilevyyn. Ihan ensimmäisenä kaapin kaatuminen estettiin poikittain asetetulla kakkoskakkosella, joka kiinnitettiin seinässä oleviin pystykoolauksiin sekä kaappiin. PAX-rungoissa on itsessäänkin kaatumisen estoa varten ruuvauspaikat ja tuet, mutta me emme tienneet niiden sijaintia etukäteen eikä seinässä ollut siksi poikittain lisätukia oikeassa kohtaa. Kun kaapin yläpuolen sokkeli tehdään umpeen, näistä seinän sisään tehtävistä tuista ei tarvitse välittää etukäteen, kun lisätuennat jäävät piiloon sokkeliin.

Seuraavaksi piti tehdä kehikko etureunan kipsilevylle. Tätä varten liukuovikisko piti olla jo asennettuna paikoilleen. Kehikko tehtiin taas kakkoskakkosista, mutta alareunassa niitä piti vähän loveta, jotta ne asettuivat mukavasti kiskon päälle. Myös oikeaan reunaan jäi vähän tilaa kipsilevylle, kun aukko oli suurempi kuin 2 metriä. Sinne laitettiin siis kaapin kylkeen sekä seinään puuta kipsilevyä varten.

Kipsilevykehikon ja siten myös kipsilevyn sijainti syvyyssuunnassa oli hiukan vaikea päättää, sillä halusin että liukuovi sulautuisi seinään, eikä näyttäisi olevan siitä irrallaan niinkuin esimerkiksi alla kuvassa. Levy oli kuitenkin pakko laittaa juuri tuohon siksi, että liukuovien ollessa auki olisi koolaukset ja kipsilevyn alareuna tulleet näkyviin alhaalta päin katsoen, mikäli ne olisivat tulleet enemmän peilin kanssa tasaan. Syvyysero tosin korostuu värieronkin vuoksi tässä kuvassa selkeämmin, kun kipsilevy on vielä tasoitusvaiheessa. Levy siis tasoitettiin ja pohjamaalattiin aivan kuten muutkin seinäpinnat, ja maalattiin samalla sävyllä kuin tila muutenkin. Eteisen nykytilasta on nyt näyttää vain tuollainen kuva, jossa peiliovet on suojattu rikkoutumiselta pahveilla.

Toiseen lasten makuuhuoneeseen (B) ostimme kaksi 100cm runkoa ja niihin liukuovet. Päätimme täyttää jäljelle jäävän tilan avohyllyllä, johon lapset voivat laittaa useimmiten käyttämiään leluja tai myöhemmin vaikka koulukirjojaan. Kysyimme tarjousta mittatilatulle avohyllykölle, mutta sellaisen toimitusaika olisi ollut meidän kärsivällisyydellemme liian pitkä, ja hintakin hiukan korkeampi kuin itse rakennettuna. Koska tilaa oli noin 70cm, päätimme ostaa ylimääräisen 75cm kaapinrungon ja tuunata siitä sopivan itse, eli isäntä leikkasi kaikista osista ylimääräiset sentit pois ja teki uudet kiinnitysreiät. Koska en halunnut, että kiinteään avohyllyyn jäisi näkyviin rungossa oleva reikärivistö, isäntä ystävällisesti täytti vaimon toiveet ja askarteli kaapinrungon hyllyineen kiinni nurjalta puolelta. Sitten taas laitettiin kaapin yläpuolelle kipsilevyä sekä tasoitettiin ja maalattiin sekin.

Taakse jäi tilaa ilmanvaihtokanavalle, luonnollinen kotelointi siis

Kaikki hyllyt sahattu uuteen mittaan

Alla olevassa kuvassa näkyy lopputulos. Tarkkasilmäiset ehkä huomaavat, että liukuovi on vasemmasta reunastaan aivan kiinni seinässä. Liukuovien avattavuus on tärkeä ottaa huomioon kaappeja suunnitellessa. Eteisessä jätimme kaapinrungon ja liukuoven noin sentin verran irti seinästä, jotta sormen saa seinän ja liukuoven väliin. Tämä ei ollut isännän mielestä tarpeeksi kaunis vaihtoehto, ja hän päätti tässä lastenhuoneessa laittaa rungon ja liukuoven kiinni seinään. Tässä ratkaisussa isäntä aikoo asentaa liukuoven pintaan jonkinlaisen pystykiskon tai vetimen, josta on helppo avata ovi. Tuollaisenaan sen avaaminen on vaikeaa.

Lopputulos liukuovien ja maalausten kanssa. Avohyllyn yläreunaan laitetaan vielä akryylimassaa siistimään liitos

Toisessa lastenhuoneessa (C) kaapisto rakennettiin aivan samalla tavoin kuin edellisessä huoneessa. Tilaa oli vain 150cm leveälle liukuovikaapistolle, joten reunaan tuunattiin 50cm leveästä rungosta jäljelle jääneeseen 45cm tilaan avohylly. Takana kulki jälleen ilmanvaihtokanava. Erona muihin tiloihin oli se, että syvennys oli hiukan pienempi, ja liukuovet tulivat luontaisesti vähän syvennyksen ulkopuolelle. Silloin liukuovesta on helpompi ottaa kiinni, vaikka se lopputuloksessa ehkä vähän näyttäisikin "leijailevan" tuossa seinän päällä yksinään.

Meidän vaatehuoneessa oli suurimpana ratkottavana pyykkikuilun nurkkaus. Meillä on ollut runkovaiheesta lähtien reikä vaatehuoneen lattiassa, ja nyt siihen piti miettiä jokin luukkusysteemi, joka täyttää turvallisuuskriteerit ja on helppo käyttää. Mitään ohjeistoa pyykkikuilun luukun korkeusvaatimuksista en ole löytänyt, mutta voitaneen olettaa, että 1000mm, joka kerroskaiteidenkin korkeudeksi vaaditaan, on riittävä korkeus pyykkikuilun sisäänmenoluukulle.

Olin haaveillut, että pyykkikuilun luukku saataisiin jotenkin sopimaan vaatehuoneen muuhun kalustukseen, mutta eipä aikaisemmin ollut käynyt mielessä että sekin voitaisiin askarrella PAX-rungoista. Isäntä otti jälleen käsittelyyn ylimääräisen kaapinrungon sekä aikaisemmista tuunauksista jääneitä palasia ja teki aukkoon sopivan, etupuoleltaan umpinaisen kaapin. Aukon sisään tehtiin liukumäki, jotta vaatteet ohjautuvat aukkoon eivätkä vain putoa sen viereen.

Muut rungot paikallaan ja vasemmassa reunassa pyykkikuilun aukko lattiassa

Pyykit putoavat kolosta kodinhoitohuoneen pyykkikaappiin

Kaappi edestä umpinainen 1000mm korkeuteen asti. Takaa näkyy "liukumäki", eli tuohon päälle laitetaan pala taustalevyä, jota pitkin pyykit valuvat aukkoon.

Tässä kohtaa sattui isännän ainoa pikkumoka koko vaatekaappituunauksissa.
Runko oli pari milliä liian suuri, ja oli työn ja tuskan takana saada se sopimaan paikoilleen.

Pyykkikuilulle tehtiin hyllylevystä ylöspäin nouseva luukku pianosaranoilla. Vielä jonkinlaiset hidastimet ehkä joskus tähän asennetaan, niin ei tarvitse pelätä luukun kolahtamista takaisin alas.

Vaatehuoneen toisessa reunassa on jakotukki asennettu seinän sisään. Sen lisäksi huoneen nurkkaan piti tehdä tuuletusaukko viereistä kylpyhuonetta varten. Näiden ja reunimmaisen kaapinrungon väliin jäi noin 20 cm työskentely- ja tuulettumistilaa.

Vielä pohdiskelemme, mitä pyykkikuilun runkoon tulee yläpuolelle, ehkä peili ja pari hyllyä? Samaten kulmakaapin rungossa on nyt vain muutama hyllylevy, koska alapuolelle voi laittaa vetolaatikoita tai hyllyjä lisää. Täytynee ensin täyttää olemassaolevat laatikot ja hyllyt, ja katsoa vasta sitten minkälaisille säilytysratkaisuille on enemmän lisätarvetta.

Minulla on yhdessä aikaisemmassakin asunnossa ollut PAX-vaatekaapit, ja olin silloin todella tyytyväinen niiden kestävyyteen ja laatuun. Kaikkiaan olemme oikein tyytyväisiä kaappiemme lopputulokseen. Selvisimme mielestämme melko edullisesti, kun budjetti 4000 euroa taisi pitää. Lopulliset laskelmat on vielä tekemättä, kun osa kuiteista odottaa ylöskirjaamistaan. PAX-vaatekaapeista on tosiaan moneksi, eikä tämä edes ole mikään maksettu mainos :)