tiistai 29. elokuuta 2017

Vuosi raksaamista täynnä ja asiaa maalauksesta

Kasassa on 52 raksaviikkoa eli kokonainen vuosi. Loppua ei vielä näy, ja viikot täyttyvät 14-tuntisista työpäivistä yksi toisensa jälkeen. Välillä tuntuu, että takki tyhjenee isännällä, itsellä ja jopa kaksivuotiaalla pojalla. Sydän tahtoo särkyä, kun poika mummolaan jäädessään vilkuttaa ja toteaa: "isi ja äiti akentaa taloa". Tästä meidän päätöksestämme on jääty ikuisuudenvelkaan pojalle, ja se maksetaan loppuelämän yhteisissä ulkoleikeissä, leivontahetkissä, koko perheen ruokahetkissä, pitkissä viikonloppuaamuissa ja ihan vaan löhöilyssä sitten kun talo on valmis. Ennen kaikkea se maksetaan yhdessä pysymällä, tiiviisti yhteen hitsattuna tiiminä, joka tämänkin projektin vie loppuun.

Alkaa tuntua siltä, että ulkoverhouksestakin olisi revitty asiaa jo pieni ikuisuus. Kyseinen työvaihe vaan ei tunnu loppuvan millään. Ottakaa nyt hyvät ihmiset talonne elementteinä, jotka on valmiiksi verhottu! Meillä on mennyt kohta viisi kuukautta aikaa ulkoverhouspaneeleiden maalaamisessa ensin kertaalleen sisällä, paneeleiden lätkimisessä seinään ja sen jälkeen uudelleen maalaamisessa. On siinä välissä toki tehty muitakin työvaiheita, mutta aina vaan palataan silti tähän. Jäljellä on vielä yksi puolikas päätyseinä, lähes kaikki kulmat ja smyygit, otsalautojen maalauksia, yksi rintapelti, terassilippojen tiilikatteita, pitkä pätkä räystäänalusia ja terassilippojen aluslaudoituksia sekä turvatikkaita ja rännejä. Hommaa on edelleen useaksi viikoksi, vaikka kuvittelin jo aikaa sitten olevamme loppusuoralla.

Nyt joku saattaisi kysyä, miksi sitten hinkataan niitä smyygilautoja ja muita tilpehöörejä, kun niitä ei olisi pakko olla asennettuna ennen taloon muuttamista. Me olemme isännän kanssa päättäneet muuttavamme valmiiseen taloon, ja se tarkoittaa sekä ulkoa että sisältä valmista taloa. Tämä päätös on ainakin vielä pitänyt ja kantanut meitä työssä eteenpäin. Pihatöissä, terasseissa sekä auto- ja roskakatoksen rakentamisessa on aivan tarpeeksi hommaa muuton jälkeiselle ajalle. Nyt joku saattaisi sanoa, että älä sitten valita.

Parin viimeisen viikon aikana on sattunut pari hyvää maalauspäivää, joten talo on saatu hyvin pitkälle maalattua. Jotta pysyisin itse perässä, mitkä osat seinistä ja otsalaudoista jo maalattu, väritän talon julkisivukuvia sitä mukaa, kun työtä on tehty. Merkitsen kuviin myös valmiit kulmat, smyygit, rännit ynnä muut. Nuo kuvat kertovat ehkä parhaiten julkisivuverhoilun tilanteen. Maalaamattomasta talon päädystä puuttuu vielä puolet paneeleistakin seinältä.




Maalaushommissa itseäni ärsyttää eniten suojaustyöt. Olen sitä ihmistyyppiä, joka ajattelee että ei kai nyt tarvitse suojailla, jos oikein varovasti maalaa siitä reunasta.. Ja lopputuloksena on aina sotkua kuitenkin. Isännän painostuksesta suojasin ovia ja ikkunanpeltejä oikein kauniisti.


Seuraavaksi ärsyynnyin, kun isäntä sanoi, että paneeleiden päätyjäkin pitäisi maalata ikkunoiden kohdilta. Ihmettelin, mitä merkitystä silläkin on, kun kerran tuohon päälle tulee ikkunasmyygi. Kuulemma on mahdollista, että sinne väliin pääsee vettä, niin varmuuden vuoksi suojataan päitäkin maalilla. Tein jälleen töitä käskettyä.


Ulkoverhouksessa toimii sama motto kuin muissakin rakennuksen työvaiheissa. Sitten kun sen alkaa oppimaan, se on jo valmis. Ulkoverhouspaneeleista huomattiin, että osa oli "potkureita" eli kieroja jo ennen maalaamista, mutta erityisesti maalauksen jälkeen ulkona oleminen sai paneeleita käyristymään. Tämä siis vaikutti tapahtuvan lämmön seurauksena auringonpaisteessa, vaikka paneeleiden päällä oli pressut suojana. Maalauksen jälkeen paneelit olisi siis hyvä säilyttää sisätiloissa ennen seinään laittamista.

Näitä käyriä paneeleita on sitten jouduttu painamaan naulapyssyllä ammuttaessa hiukan tiukemmin seinään, jotta ne menisivät suoraan linjaan. Maalaustöiden edetessä olemme huomanneet, että nyt osa naulanrei'istä on turhan suuria kraatereita, eli naulat ovat aika syvällä. Maalaustyö on hidasta, kun naulanreikiin pitää saada tungettua maalia ja jokainen kraaterin reuna pitäisi saada töpöteltyä valkoiseksi. Maalin kuivuttua täyteen töpötelty naulanreikä ei välttämättä olekaan enää täynnä, ja naularivistö paistaa paneelista melko selkeästi. Oma silmä varmaankin tottuu nopeasti naulanreikiin, mutta jos nyt tekisimme ulkoverhouksen uudelleen (onneksi ei tehdä), niin isäntä kiinnittäisi tarkempaa huomiota naulojen syvyyteen. Naulapyssystä pystyy säätämään naulan ampumissyvyyttä, mutta pyssy saattaa silti ampua nauloja vaihtelevasti. Sen lisäksi aloittelijalla alitajunta saattaa sanoa: "painanpas nyt naulat oikein syvälle niin ei sitten paneelit ainakaan putoile seinästä kun tulee maanjäristys".

Ylempi naulanreikä selvästi matalampi, naulankanta pinnassa. Alempi naula syvällä.
Alempi naulanreikä täytetty maalilla, ylempi vain sivelty päältä
Kuivumisen jälkeen täydet naulanreiät eivät näytäkään enää täysiltä
Vaikutus yleisilmeeseen ei ole suuri, mutta naulanreiät voisivat piiloutua vieläkin paremmin
Maalaustyöt ovat edenneet sen verran hyvin, että telineitäkin on jo päästy purkamaan etupihan puolelta. Kuistilipassa on paljon töitä, kun otsalaudat on vielä maalaamatta ja alapuoli laudoittamatta. Ennen terassilipan tiilikatteen asennusta pitää pilareiden anturoiden ja palkin väliin valaa lisää tukea.



Takapihan puolella telineet vielä täydessä korkeudessa, sillä räystään alunen on laudoittamatta ja ränni asentamatta
Ei korkean paikan kammoisille
Työasennot olivat välillä mielenkiintoisia
Terassilipan alle laitetaan vielä hyttysverkkoa ennen aluslaudoitusta.
Odotan jo innolla, että terassin alla suojassa olevat laudat on käytetty loppuun ja pressun pääsee poistamaan.
Isäntä ja appiukko saivat eilen tehtyä tehostelaudoituksen olohuoneen ikkunoiden ympärille. Talon ilme muuttui heti paljon tummemmaksi. Isännän kanssa tykkäsimme kovasti tuloksesta.


Taidan kirjoittaa rännien, smyygien ja niiden muiden tilpehöörien asennuksesta vielä eri postauksessa, kun tästä tuli tällainen valitusvirsi. Osaatte ehkä kuvitella, että rakentamisen vuosipäivä herättää hienoista turhautumista - vähän niinkuin täyttäisi pyöreitä ja kärsisi ikäkriisistä. Seuraavan ulkoverhouspostauksen jälkeen en kyllä enää ulkoverhouksesta kirjoita, olen mieluummin blogihiljaisuudessa! :D

lauantai 19. elokuuta 2017

Tallinnan raksaostoksia

Tällä viikolla on taas sairastelun vuoksi ollut raksataukoa. Yhtenä päivänä isäntä teki kyllä appiukon kanssa pitkän ja tehokkaan työpäivän, jolloin rännitkin toimitettiin tontille. Tuosta toimituksesta kerron sitten lisää kunhan rännejä päästään asentamaan. Sen sijaan voin kirjoittaa ensimmäisistä talolle tehdyistä kaluste- ja pintamateriaalihankinnoista.

Päätimme viime viikonloppuna lyhyellä varoitusajalla lähteä käväisemään Tallinnassa. Tällä kertaa halusimme lähinnä viedä poikamme laivalle ja mennä itse syömään tukevasti laivan buffetiin. Plussana sitten oli se, että pääsimme autolla pyörähtämään Tallinnan rautakaupoissa, kun auton kanssa reissun hinnaksi tuli meiltä kaikilta vain 136 € sisältäen aamupalan ja päivällis-buffet'n. Käyntilistallamme oli Bauhaus, Ehituse ABC sekä Espak. Viime käyntiin verrattuna jätimme siis K-Raudan ja Bauhofin väliin ja otimme Bauhausin mukaan.


Listallamme mahdollisia hankittavia tuotteita olivat ulkovalot, lattia- ja seinälaatat pienissä määrissä, tapetit, ovien painikkeet, vääntönupit ja peitelevyt, hanat ja suihkut. Ulkovalojen valikoimissa ei tullut vastaan yhtään meitä miellyttäviä vaihtoehtoja, jotka olisivat olleet edullisempia kuin Suomessa. Lähinnä koin, että hinnat olivat melko samanlaisia.

Tehostelaattojen kohdalla vastaan tuli jatkuvasti mielenkiintoisia ja edullisia vaihtoehtoja. Rakastuin jo useampaankin mosaiikkilaattaan, mutta ostopäätöstä ei voitu tehdä, koska meillä oli vielä ratkomatta useita tärkeitä kysymyksiä: kuinka leveä esimerkiksi pesuhuoneen tehosteesta tehdään, onko se pystyraita vai vaakaraita, tai mitä muita kaakeleita huoneeseen laitetaan? Jonkinlainen kokonaiskuva ja päätökset värimaailmasta pitäisi tehdä ennen yksiäkään laattaostoksia.

Upea kimaltava mosaiikkilaatta. Hinta aivan eri luokkaa kuin Suomessa
Isännälle sanoin, että "Eikö tuo laatta olisikin ihana meidän kylpyhuoneeseen?
Kuvittele, kun saisit kävellä kultaiseen suihkuun... eiku..."
No, jotain tällaista tarkoitin yläkertaan, ammeen tilalle vain suihku.
Kuva pinterestistä, valitettavasti tarkempi lähde hukassa :/

Ovien painikkeiden ja vääntönuppien kanssa emme päässeet puusta pitkään, sillä olemme vakaasti päättäneet hankkia tietyn abloyn mallin (Polarita 16/001) sisäovien painikkeeksi, eikä sitä ollut kuin yhdessä kaupassa halvemmalla kuin Suomessa, ja sieltäkin ne olivat hyllystä lopussa. Yllättäen Abloyn peitelevyt ja vääntönupit olivat Bauhausissa edullisia, mutta koska kävimme siellä ensimmäiseksi, emme vielä silloin niitä ostaneet. Ehituse ABC:llä nämä sitten olivatkin saman hintaisia kuin Suomessa, ja Espakilta ei Abloyta löytynyt ollenkaan. Seuraavalla reissulla tiedämme hakea ne Bauhausista.

Seuraavalla etapillamme Ehituse ABC:llä oli alennusmyynnit käynnissä, mutta heidän valikoimistaan meitä miellytti ulkonäöltään ja hinnaltaan vain yksi tapettimalli. Tämä harakka iski silmänsä vaaleaan tapettiin, jossa oli kimalletta sekä paksuja koukeroita, joiden väri taittoi kultaisen ja hopean välillä, katselusuunnasta riippuen. Yksi rulla maksoi 9,5 euroa, joten sitä raaski ostaa hiukan ylimääräistäkin varmuuden vuoksi. Tämä mukavan neutraali tapetti olisi tarkoitus laittaa takapihan puoleiseen lasten makuuhuoneeseen/vierashuoneeseen.


Espakia on kovasti kehuttu, ja meidänkin mielestämme se vaikuttaa ihan kelpo rautakaupalta. On hiukan ärsyttävää, kun kaupasta joutuu aina poistumaan ja käymään uuden ulko-oven kautta aina osastolta toiselle. Osastot/pienet osakaupat on jaettu luontevasti esimerkiksi rakennustarvikkeisiin, työkaluihin, sisustukseen ja hygieniaosastoon. Me asioimme pitkän aikaa viimeiseksi mainitussa. Yllättäen Espakillakin oli jonkinlaiset alennuspäivät, satuimme siis hyvänä päivänä paikalle.


Osaan viittä kieltä, mutta viron kieli ei ole yksi niistä..
Oletan, että kyseessä oli alennusmyyntien mainos
Katsastimme huolella läpi kaikki suihkut ja hanat, mutta itse jäin kiinni heti alussa näkemääni Grohen Euphoria XXL System 310 -suihkuun, joka oli nyt kanta-asiakastarjouksessa 499 euroa. Kyseinen termostaatilla varustettu sadesuihku sisältää suihkupään, joka on 31 cm halkaisijaltaan. Käsisuihkuosassa on nerokas twist-free -ratkaisu, jonka ansiosta suihkun letku ei kierry solmuun vaikka käsiosan laittaisi telineeseen miten päin tahansa.

Grohen suihkuvalikoimaa
Oikealla Euphoria XXL System 310

Olimme isännän kanssa keskustelleet, että 1000 euron suihkubudjettimme riittäisi, jos ostaisimme yläkerran kylpyhuoneeseen jonkun halvan 200 euron suihkun ja panostaisimme pesuhuoneeseen kahteen 400 euron suihkuun. Puhuin sitten kuitenkin itse isännän ympäri ostamaan kyseiset 499 euron suihkut, vaikka tiesin sen ylittävän budjettimme. Olen kuullut, että juuri tällaisista valinnoista ne rakennusbudjetin ylitykset vähitellen kertyvät. Uskallan kuitenkin vielä väittää, että meille ei tulisi käymään niin. Se vaan tarkoittaa sitä, että jostain tuo budjettiylitys pitää paikata säästöillä.. Onneksi samalta osastolta löytyi tarjouksesta Grohen pesuallashana bideellä. Sen hinta 79 euroa alitti budjetin heti parillakympillä, kompensoiden tuhlailua. Muitakin hanoja olisi varmasti löytynyt, mutta poikamme nopeutti kaupankäyntiä tekemällä numero kakkoset housuun ja huutamalla myymälässä kurkku suorana "kakka, kakka, kakka!!!", eikä vessoja ollut mailla halmeilla. Tämä ratkaisi sen, että ensi kerralla Tallinnaan lähdetään rauhassa ostoksille kahdestaan :)


kuva: Grohe

Innokas reissaaja

perjantai 11. elokuuta 2017

Talon ulkoverhoilu ja Suomen kesä..

Isäntä sai kesälomalla isänsä kanssa ulkoverhousta tehtyä hienosti eteenpäin. Kaksikerroksisen talon ulkoverhoilussa telineiden edestakaiseen kiipeämiseen kuluu paljon ylimääräistä aikaa, kun mittaukset tehdään ylhäällä ja paneelin sahaaminen maan tasalla. Kahden työntekijän tiimi on tässä lähes välttämätön, jotta työ etenee etanavauhtia nopeammin.

Viimeksi ulkoverhouksesta kirjottaessani kesäkuun lopussa kerroin, että etenemisen edellytyksenä oli parvekkeen rakentaminen (täällä). Isäntä otti tästä homman ensimmäisille lomapäivilleen, ja parvekkeen kaideratkaisu tuli suunniteltua ja raakaponttilaudoitus asennettua. Teen parvekkeen rakenteista sitten erillisen postauksen, kun vedeneristys on asennettu ja mahdollisesti rallilaudat ja kaide rakennettu. Jouduimme itse tutustumaan parvekkeen rakenteisiin ja vedeneristämiseen aika paljon, joten postauksesta voisi olla teille lukijoillekin hyötyä. Kun parvekkeen pohjat oli rakennettu, pääsi takapihan puoleista ulkoverhousta jatkamaan verhoamalla parvekkeen kantava palkki ja parvekkeen seinustat, jonka jälkeen pystyttiin paremmin siirtämään korkomittoja seuraavalle sivulle eli talon päätyyn, harrastetilan katon yläpuolelle.

Parvekkeen kantava palkki verhoiltu ja taas pääsee jatkamaan
Parvekkeella seiniä verhoiltu. Kanavatuuletin on ollut lomalla
Seuraavaksi verhoiltiin ensimmäisen kerroksen viimeinen nurkkaus. Ikkunoiden kohdalla isäntä ja appiukko käyttivät aina samaa menetelmää. Siinä ulkoverhouslauta asennettiin ensin kokonaisena ikkunan ylitse, vaikka se tulikin osittain ikkunan päälle. Sen jälkeen ulkoverhouslaudasta sahattiin pois ikkunan päälle tullut osa. Vatupassi mitattiin ja kiristettiin oikeaan kohtaan ohjaamaan sahan kulkua. Sahaamisessa tietysti piti olla huolellinen, ettei vahingoittaisi takana olevaa ikkunaa. Tarkkaa ja siistiä jälkeä on isäntä tehnyt jokaisen ikkunan kohdalla.


Työasennot olivat välillä hurjan näköisiä, kun yksi rakennusteline ei kestänyt kahta asentajaa päällään
Vatupassi ohjasi sahaa kulkemaan suoraa linjaa, joten se mitattiin tarkasti paikoilleen.
Ulkoverhouslaudat pysyivät tällä menetelmällä ehjinä, vaikka niihin jäi välillä todella kapea soiro jäljelle
Kunnon raksamiehellä on oma virvokkeiden kantaja :)
Kotona poika tarinoi, että "Darius syö omenaa, isi syö KALJAA!"
Hieno saavutus oli, kun ulkoverhousta päästiin jatkamaan harrastetilan katon yläpuolelle, ja isäntä appiukon kanssa kantoi ja rakensi turkasen painavat haki-telineet katolle. Siinä olivat miehet taukonsa ansainneet, kun telineet olivat valmiit. Päädyn yläosan verhoilussa ei sitten kauaa nokka tuhissut, vaikka sinne piti askarrella luukkukin samalla. Parvekkeen yläpohjaa varten tehtiin myös reikäsahalla tuuletusreikiä tuulensuojalevyyn.

Otsalaudat vielä pohjamaalissa


Räystäänaluslaudat puuttuvat vielä
Luukku yläpohjaan tehtiin turhista ulkoverhouslaudoista

Kun päätykolmion räystäänaluslaudat saatiin asennettua, oli puolet talon räystäänaluslaudoista paikoillaan. Niiden lisäksi laitetaan samaa lautaa terassilippojen ja parvekkeen kattoon, joten työtä riittää. Räystäänaluslaudat on kaikki maalattu jo kahteen kertaan, ja paikallaan niistä töpötellään vain naulankannat maalilla piiloon. Tuossa alhaalla yhdessä kuvassa näkyy, kuinka naulankantojen piiloon maalaaminen on tehty turhan isolla sudilla, ja sävyerot näkyvät liian selkeästi. Täytyy ostaa pienempi suti tuohon töpöttelyhommaan.


Ulkoverhousta tekeville rakentajille Suomen kesä on liian lyhyt ja epävakaa. Panelointia voisi aivan hyvin tehdä pienessä sateessakin, mutta olisi hyvä jos edes työkoneita pystyisi käyttämään sateensuojassa. Ulkomaalaus ei ole järkevää, jos on olemassa riski tuoreen maalipinnan kastumiseen sateessa pian maalaamisen jälkeen. Maalauspäivänä ei myöskään saisi olla liian kuuma, maalauspaikka ei saisi olla suorassa auringonpaisteessa tai ilmankosteus olla yli 80%. Tietysti pitäisi olla töistä vapaatakin eikä kukaan perheestä sairaana sinä päivänä, kun sääedellytykset täyttyvät. Hohhoijaa..

Meillä tilanne on se, että rakennustelineitä ei riitä enää ylös asti viimeiselle paneloimattomalle talon sivulle, vaan niitä pitäisi siirtää muilta sivuilta. Jotta telineet on kannattavaa purkaa, pitäisi pääty ja räystäät olla jo maalattuna toiseen kertaan, ettei ensi kesänä olisi sama telinerumba edessä. Olemme siis olleet täysin säiden armoilla odottaessamme mahdollisuutta päästä eteenpäin ulkoverhouksessa. Nyt tällä viikolla tuo optimaalinen päivä vihdoin tuli, pääty maalattiin ja telineet purettiin. Seuraavana etappina on keskiviikkona tapahtuva rännien toimitus, ja lisäksi on tiedossa rintapeltien, ikkunasmyygien sekä nurkkalautojen askartelua. Näistä askarteluista siis kirjoittelen ensi viikolla.

Tein taas yhteenvedon heinäkuussa talolla käytetyistä työtunneista, ja tahti oli kiihtynyt edelleen. En ole itse huomannut arjessamme tuota vähittäin tapahtunutta raksatyön lisääntymistä, tai jopa tuplaantumista esimerkiksi huhtikuuhun nähden. Mietinkin, johtuuko se siitä, että lapsemme kasvaa koko ajan ja arki sitä myöten helpottuu, vai olemmeko kenties kasvaneet perheenä raksaamiseen, niin että se on jo luontainen osa elämää. 

Käytimme heinäkuun puolella muutamien tuntien verran palkattua asentajaa, mutta pääasiassa isäntä oli lisännyt omaa työmääräänsä, ja itsekin tein omalla kesälomallani aikaisempaa enemmän töitä raksalla. Laskin tilastoihini myös talvella palkkaamiemme asentajien tunnit, joista näkee että tammikuussa talolla tapahtui paljon. Marras-joulukuussa tehdyn Kastellin sateelta suojaan -urakan työtunteja minulla ei ole käytettävissäni, mutta silloinkin on talolla tehty vähintään yhtä paljon tai enemmänkin tunteja kuin tammikuussa. Odotan mielenkiinnolla, pystymmekö jatkamaan tällä hyvällä draivilla ja työtuntitahdilla jatkossakin.




sunnuntai 6. elokuuta 2017

Sisätöissä huimaa edistystä; välipohjaa ja väliseinärunkoja

Tällä viikolla saimme raksalle palkatun asentajan eli hyvän ystävämme töihin. Tehtävälistalla oli ensimmäisenä välipohjan villoittaminen, höyrynsulku ja koolaukset. Työt aloitettiin merkitsemällä ritsilangalla koolausten paikat välipohjan palkkeihin. Välipohjapalkkien väleihin asetettiin sen jälkeen 100mm paksua villaa. Ulkoseinien kohdalla nostettiin myös reunoille villat pystyyn ja kiinnitettiin kevyesti paikoilleen. Isäntä leikkasi villaa samalla kun asentaja mittaili seuraavaa väliä ja asetteli villoja. Villat aseteltiin suurinpiirtein välipohjapalkkien alareunan tasalle, jossa ne tulevat lepäämään höyrynsulkumuovin päällä. Villojen tarkoitus välipohjassa on lähinnä toimia äänierityksenä kerrosten välissä, eikä niinkään lämmön eristeenä.

Alkumittauksia
Ulkoseinän kohdalla villat myös pystyyn

Villoituksen jälkeen asennettiin välipohjaan höyrynsulkumuovi. Välipohjan höyrynsulku vaikuttaisi olevan puhuttu aihe keskustelupalstoilla, ja sen merkityksestä ollaan useampaa mieltä. Itse olen ymmärtänyt, että meillä välipohjan höyrynsulkumuovin tehtävä on lähinnä villojen pölyämisen estäminen ja paikallaan pitäminen, sillä se olennaisin höyrynsulku on toteutettu ulkoseinissä yhtenäisenä alakerrasta yläkertaan, eli se ei katkea välipohjan reunojen kohdalla. Saunan ja pesuhuoneen kohdalla höyrynsulku on silti tehtävä erityisellä huolellisuudella myös välipohjassa.

Olin tarjoamassa apuani asentajalle, mutta tämä totesi ettei taida sitä tarvita. Sen jälkeen katselimme isännän kanssa ihmeissämme vierestä, kun asentaja nitoi muovinpaloja yksinään parissa minuutissa paikoilleen, ja valehtelematta millintarkasti suoraan ja napakasti! Ei voi kuin arvostaa toisten ammattitaitoa ja maksaa siitä hyvillä mielin. Sain nimittäin itsekin kokeilla muovin asentamista, ja yhdessä alla olevista kuvista huomaa selvästi, mikä on minun tekemääni (ja vei viidesti enemmän aikaa).



Kun höyrynsulkumuovi oli asennettu, asennettiin koolauspuita heti perään paikoilleen ritsiviivojen osoittamille kohdille. Isäntä jälleen sahaili sopivia paloja kakkoskakkosista, ja asentaja naulaili niitä kattoon. Pari kohtaa jätettiin aluksi ilman koolauspuita, sillä isännän piti asennella keskuspölynimurin putkia ja teippailla höyrynsulkumuovia tarkemmin erilaisten putkien läpivientien vuoksi.

Oikeassa reunassa minun asentamaani höyrynsulkumuovia. Aika selkeä ero..
Vasemmalla työhuone ja oikealla keittiö ja ruokailutila
Työhuoneesta kuvattuna olohuoneen suuntaan


Yllä olevissa kuvissa näkyy jo joitakin alajuoksuja asennettuna. Koska olimme huomioineet seinien sijainnit jo lattialämmityksen asennusvaiheessa sekä ottaneet tarkkoja mittakuvia lattiavalun sisällä olevien putkien sijainneista, pystyttiin suurin osa alajuoksuista proppaamaan kiinni betoniin. Alajuoksun ja lattian väliin laitettiin silloin solumuovikaistale, jonka tarkoitus on estää kosteuden nousu betonista puisiin rakenteisiin. Mikäli koko matkalta ei pystytty proppaamaan alajuoksua lattiaan, liimattiin se osittain kiviliimalla paikoilleen. Kiviliimalla kiinnittäessä liima toimii solumuovin ominaisuudessa muodostamalla kosteutta läpäisemättömän kalvon betonin ja puun väliin. Oli aivan ihasteltava, kuinka hyvin lattiavalussa olevat putket olivat osuneet paikoilleen (kiitos omalle tarkkuudellemme, ei putkiurakoitsijalle).

Keittiön vesipisteen putket tulevat seinän sisään ja viemäri juuri seinän viereen
Kun alajuoksut oli asennettu ja liima kuivunut tarpeeksi, voitiin väliseinärungot rakennella ensin lattialla ja nostaa sitten paikoilleen. Joidenkin väliseinärunkojen asentaminen edellytti sitä, että viereisessä väliseinärungossa oli jo kipsilevy paikoillaan. Tämän vuoksi siis osa väliseinärungoista on nyt jo levytettynä toiselta puolelta. Oli jälleen kerran hienoa hahmottaa paremmin huoneiden sijoittumista ja kokoa. Nyt alakerrasta puuttuu enää pesuhuoneen muuratut seinät sekä kodinhoitohuoneen oven molemmin puolin olevat pienenpienet väliseinärungot.



Työhuone
Keittiön pitkä seinä, johon tulee jääkaappi, pakastin, vesipiste ja työtasoa
Eteisaulasta. Keskellä ensin eteisen vaatekaapit, sen takana wc ja sitten pesuhuone ja takimmaisena sauna

Meillä molemmilla on isännän kanssa kummallinen olo tästä edistyksestä. Talo on selkeästi jälleen pidemmällä, mutta meistä ei tunnu yhtään siltä. Pohdimme, että nyt taitaa olla liian moni työvaihe kesken. Ulkoverhous ja ilmanvaihdon asennus ovat molemmat suuria ja vielä keskeneräisiä työvaiheita, ja nyt avautui ovet taas ainakin viidelle erilaiselle työvaiheelle. Asiaa ei helpota sekään, että sisätilat tuntuvat tuplasti ahtaammilta, kun väliseinärungot ovat paikoillaan.

Ruokailutilasta olohuoneeseen ja eteiseen päin katsottuna

Nyt kun väliseinärungot kannattavat välipohjaa, olisi mahdollista tehdä yläkertaan kipsivalu. Se edellyttää irrotuskaistan ja aluspaperin sekä lattialämmitysputkiston asentamista yläkerran lattiaan. Kannoin siis appiukon kanssa seitsemännentoista kerran kaikki tavarat paikasta A paikkaan B, tällä kertaa yläkerrasta alakertaan, ja imuroin yläkerran lattian. Olemme saaneet kaksi tarjousta kipsivalusta, ja teemme pian lopullisen päätöksen toimittajasta. Siitä siis lisää myöhemmin. Tässä kuvia kerrankin siististä yläkerrasta, johon päästään pian valmistelemaan valua :)

Toisesta lasten makkarista katsottuna. Oikealla välissä vaatehuone
Toisesta lasten makkarista katsottuna. Välissä vaatehuone
Takana meidän makuuhuone
Meidän makuuhuoneesta katsottuna


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...