sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Pyykkikuilu ja muita kuulumisia

Kuluneen kahden lomaviikkonsa aikana isäntä on ahkeroinut hyvää tahtia hommia eteenpäin. Olisi niin paljon kerrottavaa, ettei ehdi samaan tahtiin kirjoittamaan blogipäivityksiä. Huomenna alkaa välipohjan villoitus ja höyrynsulku, ja valmistelut siihen liittyen on saatu tehtyä. Lähipäivinä kerron myös ulkoverhouksen etenemisestä.

Yksi itselleni tärkeimmistä asioista talon suunnittelussa oli pyykkikuilu, sillä kaksikerroksisessa talossa pelkästään puhtaiden vaatteiden kantamisessa yläkertaan olisi tarpeeksi tekemistä. Talon pohjaratkaisua pyöritettiin useiden kymmenien tuntien ajan, mutta emme saaneet kuilun lähtöä ja tuloa sopimaan samaan kohtaan yläkerrassa ja alakerrassa. Päätimme kuitenkin yrittää tehdä vinon pyykkikuilun, ja sitten luopua kuilusta kokonaan, jos käytännön toteutus osoittautuisi liian hankalaksi.


Pyykkikuilun rakentaminen vaati aika paljon mittailuja ja laskelmia, kun väliseiniä ja alakerran katon alaslaskuja ei tässä vaiheessa ole vielä olemassakaan. Löimme isännän kanssa raksalla viisaat päämme yhteen ja teimme jyrkkyyslaskelmia ja -testejä sekä piirsimme muutaman todella sekavan kuvan, joista myös puhtaaksipiirroksia alla.

Pyykkikuilun tuli siirtyä sivusuunnassa noin 40cm kohti kodinhoitohuonetta, jotteivät vaatteet tippuisi saunaan. Kuilulle tuli yhteensä noin 48cm liikkumavaraa korkeussuunnassa, sillä välipohjan palkit olivat 300mm korkeita ja sen lisäksi alakerrassa lasketaan kattoa alemmas ilmanvaihtoputkien vuoksi. Tästä laskien jyrkkyydeltään noin 50 asteinen pyykkikuilu mahtuisi tuohon tilaan, joten totesimme sen toteuttamiskelpoiseksi.

Poikkileikkaus pyykkikuilusta, ei missään mittakaavassa
Testiä noin 45-asteisesta pyykkikuilusta. Hyvin liikkui pyykki alaspäin.
Kuilun demoamista
Sen jälkeen, kun vino kuilu oli todettu mahdolliseksi, piti varmistaa, että se mahtuu radonputken ja ilmanvaihtoputkien lomaan välipohjapalkkien väliin, joka on 600mm leveä. Radonputki oli LVI-suunnitelmissa piirretty pienenpieneksi pisteeksi kodinhoitohuoneen nurkkaan, mutta todellisuudessa radonputki pitää sisätiloissakin eristää ja sen halkaisijaksi eristeineen tulee 210mm. Yhteen välipohjapalkkiväliin jäi kuilulle tilaa siis 390mm. Näiden lisäksi harrastetilan yläpohjasta tuli tulo- ja poistoilmakanavat seinän läpi yläkerran vaatehuoneeseen, lähtien siitä T-haaralla sekä ylös että alas. Yläkerran vaatehuoneen nurkkaan jäi juuri riittävästi tilaa radonputkelle ja pyykkikuilulle. Myöhemmäksi murheeksi jää see, saako tuolle vaatehuoneen seinälle järkevästi vielä jonkinlaisia vaatekaappeja tai -hyllyjä.

Leikkauskuva välipohjan ylä- ja alapuolelta
Katkoviivalla välipohjan palkki, joka ei ole minkään seinän kohdalla
Alakerrassa ja yläkerrassa seinät ovat oikeastikin himpun verran eri kohdassa.
Sitten päästiinkin hommiin. Ilmanvaihtoputkien läpiviennissä huomattiin, että tulo- ja poistoilmakanavat oli tuotu suunnitelmaan nähden väärinpäin harrastetilan yläpohjasta vaatehuoneeseen. Tämä ärsyttävä pikkumoka johtui muun muassa siitä, että ostamassamme ilmanvaihtokoneessa lähdöt olivat eripäin kuin iv-suunnitelmaan piirretyssä ilmanvaihtokoneessa. Vinkiksi siis muillekin, että se saattaa sekottaa ajatuksia. Tämä moka oli parilla lisämutkalla korjattavissa, vaikka tila meinasikin käydä ahtaaksi.

Isäntä yläkerran vaatehuoneessa, johon ilmanvaihtokanavat tulevat harrastetilan yläpohjasta
Radonputkena käytettiin tavallista viemäriputkea, ja se eristettiin alumiinipäällysteisellä villalla. Radonputki tullaan joko koteloimaan tuohon nurkkaan tai sitten piilottamaan kalustelevyillä pyykkikuilun päätepisteenä toimivan pyykkikaapin kylkeen. Kaappi tilataan sitten myöhemmin mittatilauksena tilaan sopivaksi.

Radonputki kodinhoitohuoneen nurkassa
Putket sulassa sovussa. Iv-kanavat käännetty päikseen
Välipohjan vaneriin jouduttiin sahaamaan suuri kolo (yllä kuvassa), joten sen vierustat vahvistettiin vielä välipohjapalkkeihin kiinnitetyillä "kakkosnelosilla". Sitten isäntä askarteli liukaspintaisesta filmivanerista pyykkikuilun vinon osuuden. Kuilun kylkeen tehtiin kehikko, jonka avulla kuilu saatiin kiinnitettyä välipohjapalkkeihin molemmin puolin. Kuilu nostettiin levynostimella ylös, ja kiinnitettiin ensin yläkerran, sitten alakerran puolelta.





Näin toteutettuna pyykkikuilu tulee maksamaan kalustelevyn ja ruuvien verran eli kympin tai pari, riippuen mitä tavaroita löytyy omasta takaa. Yläkerran puolella tulee vielä myöhemmin ratkaistavaksi luukun rakentaminen, joten siitäkin voi joitakin euroja tulla kustannuksia.

Kustannuksista puheen ollen. Haluaisin muistuttaa kaikkia amatöörirakentajia tarkistamaan säännöllisesti puupinojensa hyvinvoinnin, erityisesti jos projekti kestää näin pitkään ja vuosi on näin sateinen. Me halusimme eilen kantaa "kakkoskakkosia" valmiiksi sisätiloihin, kun ensi viikolla päästään tekemään välipohjan koolauksia. Pino oli suojattu asianmukaisesti niin, että se ei alapuoleltaan koskettanut maata ja pressu ei ollut maata myöden vaan ilmavasti pinon ja lavan välissä. Vaan puupino olikin niin tiivis, että päältä pienistä pressun rikkeymistä sisään päässyt vesi ei päässytkään puiden väleistä valumaan tai haihtumaan pois. Koska sisätiloihin ei parane asentaa yhtään puita, joissa on mustia pisteitä, jouduimme käymään koko pinon läpi ja pilkkomaan vain käyttökelpoiset sisälle pinoon. Käyttökelpoisia oli alle kolmasosa ja nekin pienissä pätkissä. Asentajamme repii pelihousunsa, kun näkee mistä puista koolaukset pitäisi kyhätä..

Sisätiloihin kelpaamattomat kakkoskakkoset
Käyttökelpoiset kakkoskakkoset
Pihalla on aikapaljon puutöitä eli pilkottavaa
Mahdollisuus nurmikon istuttamiseen takapihalle lähestyy koko ajan
Sisällä on nyt valmista välipohjan villoitusta varten. Viimeisetkin laudat ovat käyneet sisällä maalauksessa, ja tänään nuo maalaustelineet päästään purkamaan! Oli oikea ilo siivota, kun tiesi, että nyt päästään uuteen vaiheeseen.





tiistai 25. heinäkuuta 2017

Poimintoja Mikkelin asuntomessuilta

Viime viikko oli isännän ensimmäinen kesälomaviikko, joten suuntasimme heti maanantaina Mikkelin asuntomessuille. Kaksi vuotta sitten kävimme Vantaan asuntomessuilla haaveilemassa oman talon rakentamisesta, kun tonttia ei oltu vielä edes etsitty. Vuosi sitten Seinäjoella varmistelimme näkemyksiämme talon pohjaratkaisuista, kun talon kuvista oli saatu tarkistusversiot ja rakennuslupahakemus oli tekeillä. Ihastelimme viime vuoden messuilla myös useita pintamateriaalivalintoja, mutta lopullisten valintojen teko omaan taloon tuntui vielä hyvin kaukaiselta.

Nyt pintamateriaalivalintojen tekeminen alkaa jo olemaan ulottuvillamme, ja odotimme asuntomessuja siksi erityisen paljon. En tiedä johtuiko näistä korkeista odotuksista vai mistä, mutta messut olivat meille lievä pettymys. Saimme jonkin verran varmistusta siitä, että olemme isännän kanssa samoilla linjoilla valinnoissamme. Myös muutamia ideoita ja inspiraatiota löytyi. Pääasiassa kuitenkin talojen sisustustyylit ja valinnat olivat täysin erilaisia kuin oma makumme. Maisemat olivat kyllä kieltämättä kauniit.

Kohde 9, Villa Sukka
Mikkelin asuntomessuista ei oikein voi kirjoittaa ilman että kirjoittaisi Wave-talosta. En nyt kuitenkaan lähde mukaan kohteen ylistyskuoroon, sillä sen arkkitehtuurista ja sisustuksesta voi lukea asiaan perehtyneemmiltä kirjoittajilta. En itse saanut kohteesta oikein mitään irti, koska jonoa oli niin paljon että matelimme kulkueessa talon läpi. En tiedä auttaisiko kyseisen kohteen kokemiseen, jos juoksisi sinne heti ensimmäisenä messujen auetessa. Näkymät terassilta olivat kuitenkin hienot, ja autotallin sisäänkäynti oli taitavasti naamioitu osaksi talon puuverhoilua.

Kohde 5, Wave

Jonoa kohteeseen 5, Wave

Kohteen 5 terassi naapuritalosta katseltuna

Talojen kaakelivalinnoista vain harva oli niin vaikuttavia, että olisin jaksanut kuvata niitä. Eniten minua tuntui häiritsevän, jos talon toisistaan erilliset kosteat tilat oli kaakeloitu samalla tavoin. Talon omistaja on ehkä tavoitellut yhtenäisyyttä talon ilmeessä, mutta omasta mielestäni on hukattu mahdollisuus rakentaa taloon erilaisia tiloja, joihin kaikkiin muodostuu omanlaisensa tunnelma, ja joista voi kaikista nauttia eri tavoin. Naureskelin itselleni tullutta vaikutelmaa; aivan kuin rakennuttajat olisivat saaneet jonkin todella halvan poistolavan yhtä kaakelia, ja päättäneet sitten lätkäistä sitä joka paikkaan! Tästä tuskin kuitenkaan oli kyse.

Huomasin, että kaikissa ottamissani kuvissa kaakelit olivat korkeakiiltoisia, metallinhohtoisia tai muuten vaan bling blingiä (harakka kun olen). Onneksi olimme kaakeleista isännän kanssa melko samoilla linjoilla. Välitilan kaakeleiksi voisin valita jotakin pienehköä värikästä mosaiikkia tai kiiltävää isompaa laattaa.

Oma asuntomessujen suosikkitaloni sisustuksen vuoksi, Kohde 1, Sievitalo Tunturikoivu 140

Tätä kaakelia olen ihaillut rautakaupassa, mutta neliöhinta on yli 80€. Kohde 22, Ainoa Villa Elisa

Kohde 2, Design-Talo Pala

Vessaan ja kylpyhuoneeseen haluaisin kiiltävää laattaa, koska niistä tulee itselleni mieleen luksuskylpylät ja -hotellihuoneet. Vaaleita marmorijäljitelmäkaakeleita näkyi yllättäen monessa talossa. Se on itselleni ainakin ehdoton nou-nou, sillä nykyisessä 70-luvulla rakennetussa vuokrakämpässämme on juuri sellaiset. Hassua, kuinka jotkin muotivillitykset toistuvat parinkymmenen vuoden sykleissä. Uutena ideana oli yhdessä asuntomessukohteessa kylpyhuoneen lasimosaiikin yläpuolelle upotettu led-valonauha, joka valaisee mosaiikin hienosti sisältäpäin. Omaan kylpyhuoneeseen en ehkä sellaista laittaisi, mutta hieno se oli kuitenkin. Seinään upotettuja shampoohyllyjä näkyi mielestäni aikaisempia vuosia vähemmän. Meille sellainen on kuitenkin ehdottomasti tulossa, ja mielellään juuri mosaiikilla tehostettuna. Vielä on päättämättä, tulisiko hylly pysty- vai vaakasuuntaisena. Kokemuksia näistä kuulisin mielelläni.

Kohde 13, Saimaan Aava
Valaistu mosaiikkilaatta. Kohde 13, Saimaan Aava
Rohkea ja näyttävä valinta seinälle. Kohde 27, Villa Kuusikko
Tästä vessasta tykkään. Kohde 2, Design-Talo Pala

Pystysuuntainen shampoohylly kohteessa 31, Samitalo Villa 143
Vaakasuuntainen shampoohylly kohteessa 20, Passiivikivitalojen kosteusturvakoti

Aivan upea saunaosasto kohteessa 1, Sievitalo Tunturikoivu 140

Saunassa kivitehosteen sijaan jonkinlainen mosaiikkikaakeli. Kohde 29, Fortum Koti
Ihanan erilainen saunan katto. Kohde 29, Fortum Koti
Messutalojen sisustuksessa näkyi vain muutama lamppuvalinta, joka sopi omaan makuuni. Useassa talossa oli käytetty design-lamppuja, joita itse olen jo kyllästynyt näkemään. Lamppujenkin suhteen pidän itse kimaltelevasta ja koristeellisesta tyylistä, jollaisia alla olevissa kuvissa näkyy. Korkeissa tiloissa oli käytetty usein useampaa samanlaista lamppua, ja asetettu ne eri korkeuksille. Tästä oivalsimme, että meidänkin voisi olla syytä viedä korkean tilan kattoon johdot useammalle kuin yhdelle kattolampulle. Yksinäinen kattolamppu 25m2 korkeassa tilassa voi näyttää kovin orvolta, ellei se yksi sitten ole massiivinen.

Ihanat seinävalot vessassa. Kohde 13, Saimaan Aava.

Keittiön ihania valoja. Kohde 12, Honka Ankkuri
Korkea olohuone kohteessa 12, Honka Ankkuri 

Seinäpinnoissa ihastuin muutamaan tapettivalintaan, vaikka olinkin pettynyt siihen, että tehostetapetteja oli mielestäni käytetty aikaisempia vuosia vähemmän. Rohkeat tapettivalinnat runsailla kuvioilla tekivät vaikutuksen, vaikka esimerkiksi tuota raidallista tapettia en osaisi kuvitella omaan kotiin. Tapettien lisäksi pidin erilaisista struktuuriseinistä tai lasyyripinnoitteista, joissa oli helmiäisen hohtoa.

Ihana tapetti kohteessa 1, Sievitalo Tunturikoivu 140

Ihana makuuhuone kohteessa 1, Sievitalo Tunturikoivu 140

Tämän tyylistä tapettia harkitsen vakavasti pojan huoneeseen.
Kohde 3, Omatalo Ajatus.

Kauniit helmiäislasyyrit seinässä.
Kohde 16, Asunto Oy Saimaan Ateljee I 

Kohde 16, As Oy Saimaan Ateljee I
Messuilla tuli vastaan vain pari meille mieluisaa keittiön tai kodinhoitohuoneen tasoa. Keittiöissä oli käytetty paljon perinteistä puun sävyä ja mustaa, jollaisia emme itse harkitsekaan, ainakaan toisiinsa yhdistettynä. Meitä miellyttivät kaikenlaiset betonijäljitelmäiset laminaattitasot. Kaappien ovimateriaalina olisimme halunneet nähdä jotakin hopeanharmaan sävyistä, mutta sellaista ei tullut messuilla vastaan. Paljon näkyi kokovalkoista kodinhoitohuoneita tai keittiöitä, jotka olivat omaan (sairaalassa työskentelevään) makuuni liian "steriilejä".

Kodinhoitohuoneen laminaattitaso. Kohde 6, Kannustalo Harmaja Saimaa

Terassimateriaalina komposiittia oli käytetty ehkä hiukan vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Meidän budjettimme ei taida taipua komposiitin käyttöön, vaan täytyy turvautua jonkinlaiseen tavalliseen puumateriaaliin, johon sitten voisi saada väriä pintaan jollakin öljyllä. Näihin vaihtoehtoihin pitää tutustua sitten lähempänä, eli ensi kevään tienoilla. Sain kuvia paristakin harmaansävyisestä terassilaudasta, josta alla esimerkki.

Kivansävyistä terassia kohteessa 18, Casa Wellikulho

Messutalojen pintamateriaaleissa oli käytetty huomattavan paljon mustaa; väliovissa, seinämaaleissa, tapeteissa, kaapinovissa ja -rungoissa ja jalkalistoissa. Viimeisimmäksi mainitusta ihmettelin tosissani, miksi jalkalistan väriksi on valittu musta, vaikka seinässä tai lattiassa ei ole mitään mustaa lähentelevääkään väriä. Miksi halutaan juuri jalkalistan pomppaavaan lattianrajasta esiin, vaikka huoneessa olisi kaunis ja tarkoin valittu tapetti tai muu sisustus?

Kiinnitin myös huomiota siihen, että useassa taloista näkyi huonoa työnjälkeä, kuten suttuisia silikonilistoja, vinoja kaakelointeja, siitä aidan matalimmasta kohdasta tehtyjä ulkoverhouksia ja puutteellisen suojauksen jälkiä maalaus- ja rappaustöissä. On varmaankin kiireessä, uhkasakkojen pelossa tehty töitä hutiloiden. En kehdannut tarkoituksella alkaa ottamaan kuvia huonosti tehdyistä kohdista, mutta olimme isännän kanssa kyllä tyytyväisiä että tässä tehdään taloa itselle omaan rauhalliseen tahtiin, jolloin lopputuloskin on huoliteltu ja rakkaudella tehty.

Musta lattialista näyttää merkilliseltä. Kohde 3, Omatalo Ajatus

Kohde 6, Kannustalo Harmaja Saimaa

Rappauksia kohteessa 27, Villa Kuusikko
Vielä lopuksi haluan vinkata oman suositukseni ravintolateltan pihalla olevalle hampurilaispaikalle. Vaikka hinnat olivat melko korkeita, jättiburgeri (17,90€) oli erinomaista! Pihvit oli itsetehtyjä ja hyvin maustettuja, majoneesi maistuvaa ja ranskalaiset rapeita. Pahinta lounasaikaa kannattanee kuitenkin vältellä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...